JOULUKUUN YHDESTOISTA PÄIVÄ

-Huomenta kaikki! On jo aamu! Tupalei herätteli koko porukan. -Joo, niin on. Mutta tulkaa katsomaan mitä löysin! Tilkku huusi. Kaikki juoksivat Tilkun luo. Tilkku nosti ulkoa löytäneensä lapun ilmaan. -Siinä lukee, ääh! En saa selvää! Pumpuli yritti lukea lappua. -Näyttäkää! Lukeeko siinä tosiaan “ääh”? Tukki kysyi. -No eikä lue, hupsu! Antakaa kun minä katson! Saan varmasti selvää! Leila kiljui. Kaikki änkesivät lapun luo ja yrittivät ottaa lappua, joten lappu repesi. -Voi strutsi! Lappu repesi! Tuo oli tyhmää, ei noin saa tehdä! Piste suuttui. Yhtäkkiä oli hiljaista, hyvin hiljaista. -Hei Tilkku! Saanko minä katsoa? Lappu on nyt revennyt, mutta saatan saada siitä silti selvää. Risto kertoi. Tilkku ojensi lapun palaset Ristolle. Lappu oli murentunut Tilkun käsiin yhä enemmän kun Tilkku oli painanut kätensä tiukasti nyrkkiin. -Tästä tulee melkoinen palapeli! Risto nauroi. Muut lähtivät ulos leikkimään, tulivat kuitenkin nopeasti takaisin auton sisälle. -Risto, huomasimme jotain! Lohikäärmeet ovat poissa! Tupalei selitti. Risto sai juuri samalla hetkellä palaset oikeille paikoille. -No juupa juu! Tässähän lukee “mur sur”! Risto tajusi. -Kirjoittiko Tukki sitten tuon? Mur, sehän on karhujen kieltä! Tilkku mietiskeli. Risto haki auton hyllystä kirjan. Kirjassa kerrottiin, kuinka puhua eri kieliä. -Täältä löytyi karhujen puhe, mutta ei täällä ole mitään sanasta”mur”. Risto huomasi. Kaverukset miettivät, kuka noin voisi sitten kirjoittaa. -Tietysti palvelija! Sehän on meille aina vihainen! Leila muisti. Sitten kaverukset kävelivät palvelijan luo. Palvelija se istua nökötti epäonnistuneen nuotion vieressä. Oikeastaan palvelija nukkui siinä. Se oli nukahtanut siihen eilen, kun oli yrittänyt tehdä nuotiota. -Herätys! Piste herätti. -Oi! Te vain! Mitä asiaa? Palvelija kysyi väsyneesti. -Kirjoititko tämän lapun? Kysyi Tukki. Palvelija pudisti päätään ja jatkoi uniaan. -Ai nii! Sanoitko Tupalei silloin jotain lohikäärmeistä, aika vasta siis? Risto muisteli. -Joo. Niitä ei näy, ne on poissa. Tupalei muistutti. Risto tallusti tyytyväisenä autoon muut perässään. Se katsoi taas samaa kirjaa. -Ahaa! Lohikäärmeiden puhe! “Mur” sana on lohikäärmeiden kieltä! Myös “sur” sana on niiden kieltä! Eli siis, lohikäärmeet kirjoittivat lapun! Risto tajusi vihdoin. Kaikki taputtivat käsiä yhteen, kunnes Pumpuli kysyi: -Mitä siis lapun teksti tarkoittaa? Risto käänteli sivuja ja vastasi: -Lause “mur sur” tarkoittaa, “Sairastuimme, toivottavasti nähdään joulupukin luona!”. Vihdoin asia oli ratkaistu. Kaikki joivat vielä kupin kahvia ja painuivat pehkuihin. Ehkä sitten huomenna, joulupukki löytyy.